Aviopari johtotehtävissä samassa työpaikassa

Luimme (HS 14.2.2106) Tullin pääjohtajasta, joka rikkoi hallintolakia kun hän ei poistunut huoneesta kokouksessa, jossa käsiteltiin hänen puolisonsa määräaikaisen virkasuhteen jatkoa. Tapahtumaa ruodittiin puolen sivullisen verran ilman kaikenmaailman dosentteja, kommentoimaan oli saatu Helsingin ja Turun yliopistojen professoreita.

Asia herätti meissä runsaasti ajatuksia koska itse työskentelemme avioparina samassa työpaikassa ja nykyään myös molemmat johtotehtävissä. Olemme molemmat rakentaneet omaa tutkijan uraa tahoillamme eri maissa. Jossain vaiheessa polkumme kohtasivat ja päädyimme siis tutkijoiksi ja myöhemmin johtotehtäviin samalle työantajalle. Aloimme pohtimaan onko meidän suhteemme vaikuttanut työuriimme. Meidän näkökulmasta katsottuna olemme sitä mieltä, että ei, mutta miltä asia näyttää alaistemme tai esimiestemme näkökulmasta. Istumme myös erilaisissa johtoryhmissä, ollen joskus jopa enemmistönä äänestystilanteissa. Emme voi kuin arvailla sitä kuinka asiaan suhtaudutaan; asiasta ei ole työpaikalla keskusteltu eikä sitä ole oikein osattu ottaa esillekään, olemmehan kuitenkin lähtökohtaisesti omien alojemme asiantuntijoita ja arvostuksen ansainneet osaamisellamme. Vai olemmeko? 

Tilanne muuttuu entistä haastavammaksi jos toinen meistä olisi toisen esimies, hetkittäin olemme tässäkin tilanteessa olleet. Hesarissa esitetynkaltainen jääviyskysymys ovat jossain määrin selkeä, mutta pienessä työyhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisensa hyvin ja jossa keskustellaan pääasiassa tutkimuksiin ja asiantuntemukseen liittyvistä kysymyksistä saattaa tulla vahingossa tilanteita, joissa ei huomaa jäävätä itseään ja päätyy Hesarin kotimaan uutisaiheeksi.

- Mirjam ja Hannu -