Mika Karjalainen: Operaatio Elop, Topi Laamanen: Mahdoton menestys, Eija Honkavaara: Upeaa työtä

Hyvä johtajuus luo kestävää menestystä ja hyvinvointia tukemalla kutsumusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista

Joskus voi menestyä hyvällä tuurilla, tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan. Karkeasti yleistäen näin syntyi myös Nokian matkapuhelimien menestystarina. Kuitenkin kestävä menestys vaatii jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja oikeita valintoja, joiden puutteeseen osaltaan Nokian matkapuhelintuotannon myös romahti. 

Nokia oli 90-luvulla nuorien johtajien yritys. Siitä tuli nopeasti Suomen mittakaavassa ennennäkemättömän globaali yritys kuluttajamarkkinoille. Suomesta oli totuttu viemään ulkomaille paperikoneita ja muita suurteollisuuden tuotteita. Sen sijaan kuluttajamarkkinoille suunnattuja tuotteita Suomesta ei suuressa mittakaavassa oltu ulkomaille viety. Globaali markkina on aivan erilainen pelikenttä kuin kotimarkkina. Nokian nuoret johtajat joutuivat muuttamaan ajattelunsa globaaliksi ja markkinointihenkisemmäksi. Globaali markkina ja erittäin nopea teknologiakehitys myös tuhosivat Nokian matkapuhelintuotannon 2010-luvulle mennessä. Samojen asioiden kanssa joutuu tekemisiin myös tulevaisuuden johtaja. Internet on luonut globaalit markkinat lähes kaikille tuotteille, teknologiakehitys vain nopeutuu ja ihmisten tavat toimia muuttuvat nopeasti. Nämä asiat vaikuttavat myös työn tekemisen tapoihin: Tarvitaan jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista.

Työntekijöiden hyvinvointi ja työmotivaatio nousevat tärkeään asemaan tulevaisuuden jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä vaativassa ympäristössä. Kutsumuksellista työtä tekevät selviytyvät 16% paremmin työtehtävistään kuin ei-kutsumuksellista työtä tekevät, ovat huomattavasti sitoutuneempia työhönsä, sekä sairastavat vähemmän. Kutsumusammatissaan olevat, intohimoisesti positiivisessa vapaus-virtaus-vastuu kierteessä työskentelevät työntekijät olisivat varmasti tärkeä suomalaisen työn kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla. Kutsumuksen löytäminen vaatii panostusta ihmisen elämän kaikissa vaiheissa, ennen kouluikää, koulussa, opiskelun aikana, sekä kaikissa työuran vaiheissa aina eläköitymiseen asti. Kutsumuksen johtamisesta myös muodostuu yksi tärkeä työkalu tulevaisuuden johtajan pakkiin.

Johtajuudella sanana tarkoitetaan yleensä ihmisten johtamista, erona ”johtamisesta”, joka taas perinteisesti tarkoittaa hallinnollisempaa johtamista. Tulevaisuuden johtajuutta leimaavat jatkuva muutos, muuttuva teknologia, globaali toimintakenttä ja diginatiivien tulo työmarkkinoille. 

Miten johtaja voi tukea jatkuvaa kehitystä ja uudistautumista organisaatiossaan?  

Keinoja:

-jatkuva henkilöstön vaihtuvuus

-pieniä ketteriä tutkimus/kehitystiimejä, joilla vapausasteita

-kova sisäinen tiimien välinen kilpailu ja palkitseminen

-mieluummin bottom-up kuin top-down 

-kansainvälistymisen tukeminen

-kevyt projektihallinto, byrokratian vähentäminen

-kutsumuksen johtaminen