Tutkimuslaitosten JET7
Sivut
- Etusivu
- Yhteystiedot
- Lehmonkärki 26.-27.11. Strategiatyö
- 19.1. Toiminnan suunnittelu ja johtaminen
- 18.2. Projektien suunnittelu ja johtaminen
- 16.3. Kasvu kannustavaan johtamiseen
- 11.5. Innostus ja työhyvinvointi
- 7.6. Osaaminen ja henkilöstövoimavarat
- 23.8.16 Vuorovaikutus
- 8.9. Asiakkuuksien johtaminen
- 25.10. Verkostojen johtaminen
- 8.12. Tuotannon johtaminen
- 22.3.2017 Kehitysprojektit esillä
- Kirjatori
- Avoin digitaalinen maailma
- Ennakkotehtävät
- Tutkinnon ohjaus
- Kehitysprojektien sparrauspäivät
- Kehitysprojektien esittelyvideot
perjantai 11. marraskuuta 2016
Kehittäjäkahvila 7.12. Hietalahdenrannassa
Tamora Oy:n ubiikin oppimisen fyysisessä ulottuvuudessa, eli tuttavallisemmin Hietalahdenranta 11:ssä järjestetään 7.12. klo 15.00 eteenpäin Kehittäjäkahvila. Jos tarvitset uusia ideoita, sparrausta kehitysideoillesi tai haluat tutustua muutosmuotoilumaailman uusimpiin virtauksiin, olet sydämellisesti tervetullut nauttimaan innovatiivisesta tunnelmasta!
tiistai 1. marraskuuta 2016
Ihan fiiliksissä
Ajatukset virtaa, uusia näkökulmia asioihin pompahtelee
esiin, toinen jatkaa toisen ajatuksenjuoksua. Se on tutkijan flow-tila. Ja sitä
voi johtaa - mahdollistamalla ja valmentavalla otteella.
Innovatiivisen ajattelun syvät juuret ovat arvomaailmassa ja
ihmiskäsityksessä, jotka istuvat meissä lujassa. Kuitenkin pienikin liikahdus
syvissä juurissa saa ihmeitä aikaan. Annetaan itsellemme lupa irtautua
vanhoista käsityksistä ja tavoista. Tarkastellaan omaa suhtautumistapaamme
uusiin ideoihin: Minkälaisia ne ovat? Miltä ne muista näyttävät? Minkälaisia
haluaisin niiden olevan?
Innovoitavien tilanteiden näkeminen ja poukkoilevien
ideoiden luotsaaminen kohti visiota ja tavoitetta vaativat vaivannäköä ja
johtajuutta. Johtajan tulisi ensin kääntää katse itseensä ja arvioida omia toimintatapojaan.
Innovatiivista ajattelua ei voi odottaa muilta, ellei mahdollista sitä edes
itselleen. Johtaja voi luoda rakenteet, rakentaa avaran ajattelun
toimintakulttuurin ja antaa toiselle mahdollisuuden antaa kyvyt organisaation
käyttöön. Vaarana on, että joudut työpaikan oven sulkiessasi toteamaan, että
‘Huh huh, taas näitä päiviä, kun kaikki onnistuu’.
Sanna M.
Kirjoitettu kirjan Sytytä innovatiivinen ajattelu (Jari Ranne) pohjalta ja hyödynnetty Minna-Maijan, Larsin ja Mirjamin ajatuksia.
maanantai 31. lokakuuta 2016
Tulevaisuuden johtajuus
Tulevaisuuden johtajuuden haasteena tulee olemaan työelämässä olevien ja siihen tulevien nuorempien sukupolvien motivoiminen. Vuoteen 2020 mennessä y-sukupolven diginatiivit ovat enemmistönä työmarkkinoilla ja downshiftaavien z-sukupolvelaisten osuus kasvaa jatkuvasti. Samanaikaisesti etenemme kohti yhteiskuntamallia, jossa asiantuntijuus korostuu robottien hoitaessa ‘yksinkertaisemmat’ tehtävät. Asiantuntijoiden johtamisessa korostuu entistä enemmän erilaisten ihmisten johtaminen. Paluuta aikaan jossa uskottiin, että pelon ilmapiiri työpaikoilla johtaa parhaaseen tuottavuuteen ei ole.
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että tosiasiat puhuvat puolestaan. Tulevaisuudessa emme voi perustaa johtajuutta powerpointilla jaettavien totuuksien varaan uskoen, että kuulijat osaavat automaattisesti toimia oikean ja tuottavasti. Tulevaisuuden johtajan tulee olla retoriikan ammattilainen, joka huomioi ihmisten persoonalliset piirteet, myös hankalat sellaiset, ja tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeintä eivät ole faktat ja esitelmät, tärkeintä ei ole se kuka on alainen ja kuka on esimies. Tärkeintä on se kuinka johtaja osaa vaikuttaa kuulijoihin motivoiden ja innostaen heitä saaden heidät ymmärtämään asiat haluamallaan tavalla. Tämä vaati esimieheltä eläytymiskykyä ja tilannetajua, on tunnettava alaisensa tapa ajatella. Johtajan on muistettava että puheessa on voimaa, se voi tuoda uskoa, mutta myös epäilystä. Parhaimmissa tapauksissa puhe on silta, joka lyhentää esimiehen ja alaisen välisen etäisyyden.
Tapa tehdä työtä ja suhtautuminen työn ja vapaa-ajan suhteeseen tulee väistämättä muuttumaan uusien sukupolvien myötä. Ihmiset ovat kuitenkin aina halunneet ja haluavat tulevaisuudessakin tietää mitä heiltä odotetaan. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että yhteiset ja yksilöiden päämäärät ovat selkeitä ja kaikkien tiedossa. Kokeilemiseen kannustava, virheitä salliva ympäristö, jossa voi pelotta antaa ja ottaa vastaan palautetta johtaa suuremmalla todennäköisyydellä menestystarinoihin. Tulevaisuuden johtaja kehuu kun on aihetta, kannustaa kokeilemaan, sallii virheet ja kääntää lopulta epäonnistumiset yhteishengen ja itsensä kehittämisen kautta onnistumisiksi. Johtajan tulee osata soveltaa kaikkea tätä myös itseensä, johtaa itseään. On tärkeää tunnistaa miten paljon ja missä tilanteissa itse on hankala. Tämä koskee erityisesti esimiestyötä, sillä hankalan tyypin alaisuudessa työ ei koskaan ole menestyksekästä eikä tuottavaa.
Sanna, Mirjam ja Hannu
Inspiraatiota saimme seuraavista kirjoista:
S Kaski, V. Nevalainen: Ikävät ihmiset - Kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa
M Maury, T Meretniemi, J Tuomila: Pelolla johtaminen on Perseestä
J Torkki: Puhevalta/Tarinan valta
Tulevaisuuden johtajuuden haasteena tulee olemaan työelämässä olevien ja siihen tulevien nuorempien sukupolvien motivoiminen. Vuoteen 2020 mennessä y-sukupolven diginatiivit ovat enemmistönä työmarkkinoilla ja downshiftaavien z-sukupolvelaisten osuus kasvaa jatkuvasti. Samanaikaisesti etenemme kohti yhteiskuntamallia, jossa asiantuntijuus korostuu robottien hoitaessa ‘yksinkertaisemmat’ tehtävät. Asiantuntijoiden johtamisessa korostuu entistä enemmän erilaisten ihmisten johtaminen. Paluuta aikaan jossa uskottiin, että pelon ilmapiiri työpaikoilla johtaa parhaaseen tuottavuuteen ei ole.
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että tosiasiat puhuvat puolestaan. Tulevaisuudessa emme voi perustaa johtajuutta powerpointilla jaettavien totuuksien varaan uskoen, että kuulijat osaavat automaattisesti toimia oikean ja tuottavasti. Tulevaisuuden johtajan tulee olla retoriikan ammattilainen, joka huomioi ihmisten persoonalliset piirteet, myös hankalat sellaiset, ja tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeintä eivät ole faktat ja esitelmät, tärkeintä ei ole se kuka on alainen ja kuka on esimies. Tärkeintä on se kuinka johtaja osaa vaikuttaa kuulijoihin motivoiden ja innostaen heitä saaden heidät ymmärtämään asiat haluamallaan tavalla. Tämä vaati esimieheltä eläytymiskykyä ja tilannetajua, on tunnettava alaisensa tapa ajatella. Johtajan on muistettava että puheessa on voimaa, se voi tuoda uskoa, mutta myös epäilystä. Parhaimmissa tapauksissa puhe on silta, joka lyhentää esimiehen ja alaisen välisen etäisyyden.
Tapa tehdä työtä ja suhtautuminen työn ja vapaa-ajan suhteeseen tulee väistämättä muuttumaan uusien sukupolvien myötä. Ihmiset ovat kuitenkin aina halunneet ja haluavat tulevaisuudessakin tietää mitä heiltä odotetaan. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että yhteiset ja yksilöiden päämäärät ovat selkeitä ja kaikkien tiedossa. Kokeilemiseen kannustava, virheitä salliva ympäristö, jossa voi pelotta antaa ja ottaa vastaan palautetta johtaa suuremmalla todennäköisyydellä menestystarinoihin. Tulevaisuuden johtaja kehuu kun on aihetta, kannustaa kokeilemaan, sallii virheet ja kääntää lopulta epäonnistumiset yhteishengen ja itsensä kehittämisen kautta onnistumisiksi. Johtajan tulee osata soveltaa kaikkea tätä myös itseensä, johtaa itseään. On tärkeää tunnistaa miten paljon ja missä tilanteissa itse on hankala. Tämä koskee erityisesti esimiestyötä, sillä hankalan tyypin alaisuudessa työ ei koskaan ole menestyksekästä eikä tuottavaa.
Sanna, Mirjam ja Hannu
Inspiraatiota saimme seuraavista kirjoista:
S Kaski, V. Nevalainen: Ikävät ihmiset - Kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa
M Maury, T Meretniemi, J Tuomila: Pelolla johtaminen on Perseestä
J Torkki: Puhevalta/Tarinan valta
maanantai 24. lokakuuta 2016
Tiina (Paras), Tuula (Työelämän
toisinajattelijat) ja Thimjos (Maktub)
Paulo Coelho, Erik
Bertrand Larssen, Elina Henttonen & Kirsi LaPointe keskustelevat
Paulo kyselee: Johtajan tehtävään kuuluu tarkkailu. Hän tarkkailee
henkilöitä ja ympäristöä, reunakiviä ja trendejä, onnistumista ja
epäonnistumista. Tarkkailu voi poikia tekoja tai antaa aihetta mietiskelyyn.
Mietiskely voi poikia tekoja tai antaa aihetta jatkomietiskelyyn. Mikä mahtaa
olla tehokasta tarkkailua?
Elina ja Kirsi vastailevat: Tarkkailla
voi monella tapaa, käytännössä arjen työssämme käytämme useita tarkkailun
keinoja. Meillä on käytössä monia järjestelmiä ja mittareita, joiden avulla
voimme tarkkailla mm. strategian toteutumista, taloutta, työhyvinvointia, jne.
Toisaalta nämä järjestelmät tuppaavat kertomaan vain tilanteen, ei sen syitä.
Tämän vuoksi itse katson tehokkaimman tarkkailun olevan yhdistelmä faktat, keskustelu
(kysyminen) ja kuuntelu.
Erik kyselee: Pitääkö johtajan olla paras vai paras versio
itsestään vai riittääkö, että on riittävän hyvä? Miten johtaja tekee tämän
valinnan, miten johtajan arvot tähän vaikuttavat?
Paulo vastailee: Johtajan
pitää saada muut onnistumaan ja onnistuminen on aina muiden silmissä. Johtajan
oma hyvyys on suhteellinen, riittää kun osaa johtaa ja johdettavat menestyvät.
Johtaja ei varsinaisesti valitse olla hyvä johtaja, hän vain on tai sitten ei.
Johtajan arvot kuitenkin vaikuttavat siihen, onko johtaja siedettävä vai ei.
Elina ja Kirsi
kyselevät: Mistä syntyy työn
mielekkyys asiantuntijaorganisaatiossa ja mikä johtajan rooli on siinä?
Erik vastailee: Asiantuntijoiden johtamisessa motivointi,
sitouttaminen ja palkitseminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Sisäisesti
motivoitunut toimii toiminnan tuottaman palkitsemisen takia, ulkoisesti
motivoitunutta motivoivat toiminnan seuraukset. Sisäistä motivaatiota
edesauttaa se, että asiantuntija voi itse vaikuttaa omaan työhönsä, kokee
onnistumisen tunteita. Tätä edistävät vastuu, edistyminen ja saavutukset.
Ulkoisia motivaattoreita ovat palkka, organisatorinen asema, ylenemisen
mahdollisuus tai toiminnan valvonta. Kumpaakin tarvitaan, mutta useimpia
asiantuntijoita (varsinkin valtionhallinnossa) vie sisäinen motivaatio.
Motivoiko se, että miettii, sitä, kun kuolemaa odotellessa ei tarvitse katua
sitä, mitä ei tehnyt? Motivoiko ajatus siitä, että jos muutkin ovat
onnistuneet, niin minäkin voin onnistua? Jotta motivaatio säilyy, tulee asettaa
tavoitteet. Huippu-urheilija voi tavoitella olympiakultaa, yritysjohtaja
miljardin liikevaihtoa. Mutta entäpä julkishallinnon keskijohto? Mikä on hänen
tavoitteensa? Tavoitteiden määrittelemiseksi pitää tunnistaa omat arvonsa. Ja
kun tavoite on selvä, pitää tehdä päätös, että tekee kaikkensa tavoitteen
saavuttamiseksi.
Asiantuntijan pitää saada tuntea, että hänellä on
mahdollisuus kasvaa ja kehittyä työssään, saavuttaa paras versio itsestään.
Onnistuminen ja mielekkyys ovat tärkeimpiä työnteon motivaation lähteitä. Asiantuntija
haluaa tehdä työnsä itsenäisesti, ilman turhaa valvontaa. Asiantuntija kaipaa
vapautta kantaa vastuunsa. Työstä on kuitenkin saatava kohtuullinen korvaus,
ihan käytännönkin syistä. Johtajan on mahdollistettava työntekijälle tilaisuus
kehittyä, kouluttautua ja olla luova. Johtajan on vaikutettava alaisensa
tunteisiin ja saada tämä innostumaan ja yrittämään parhaansa. Vuorovaikutus ja
tiedon välittäminen ovat johtajan tärkeimpiä tehtäviä. Yhteistyö, työilmapiiri
ja hyvä tiimi toimivat parhaimmillaan sitouttajina. Työn mielekkyys on
kuitenkin yksilöllistä ja yksilölliset tarpeet ja työn ja vapaa-ajan
tasapainottaminen tulisi huomioida. Johtajan tulee olla joustava, osata tulkita
ihmisiä ja uskaltaa esiintyä monella tavalle, yleisöstä riippuen. Pelkkä
lahjakkuus ei ratkaise, johtajuutta voi ja pitää harjoitella.
Tulevaisuudessa psykopaattien ja narsistien on
väistyttävä johtoasemasta
Työn ja
työntekijöiden luonne muuttuu tulevaisuudessa merkittävästi. Tuotantotyö
vähenee mm. Robotiikan kehittyessä ja kehitys- ja ajattelutyön määrä
kasvaa. Tämä tuo haasteita myös
johtajuudelle. Tutkimusten mukaan monet menestyvistä nykyjohtajista omaavat
psykopaattisia tai narsistisia piirteitä jotka ovat auttaneet kovassa
menestyskeskeisessä maailmassa. Tulevaisuuden johtajan osaamiseen ja
ominaisuuksiin kuuluu vahvasti vuorovaikutustaidot ja ihmistuntemus.
Tulevaisuuden
työntekijät etsivät työlleen syvempää merkitystä ja sisältöä sekä
mahdollisuutta itsensä kehittämiseen. Pelkkä raha tai asema ei välttämättä enää
riitä motivaatioksi. Johtajien tulisikin jo esimiesuraa harkitessaan ottaa
huomioon mitä hyvään johtajuuden tarvitaan ja olla valmiita kehittämään näitä
piirteitä.
Kehitys- ja
ajatustyön arvioimiseen on vaikea tai mahdotonta kehittää kvantitatiivisia
mittareita. Hyvän johtajan tuleekin osata johtaa motivaatiota ja toimia
mahdollistajana ja innostajana jotta työntekijät itseohjautuvasti pyrkivät
parhaisiin suorituksiin. Palkitseminen on yksi keskeinen motivaation lisääjä.
Rajallisten resurssien maailmassa taloudellinen palkitseminen ei kuitenkaan ole
aina mahdollista, ja pitäisi miettiä millä muilla tavoin työstään hyvin
suoriutuvia ja innostuneita työntekijöitä palkita.
Globaalissa
ympäristössä, ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseksi, tiimityön
merkitys kasvaa ja yksilösuoritusten merkitys vähenee. Ihmisten johtajana
tulevaisuuden johtajan haasteena on rakentaa huipputiimejä. Tässä tehtävässä
keskeinen kysymys onkin kuinka paljon vaikuttaa, että tiimissä on yksilöhuippuosaajia
vai voiko taidoiltaan keskinkertaisista mutta motivoituneista ja innostuneista yksilöistä
koostua huipputiimi? Huippuyksilö ei saa yksin aikaan onnistumista ilman em.
tiimin ominaisuuksia. Huippujohtajalta tarvitaan huipputiimin johtamiseen substanssiosaamisen
lisäksi erityisesti ihmisten johtamistaitoa, kohtaamista. Jokaisen johtajan
tulisikin ottaa osaksi omaa kehittymistä vuorovaikutustaitojen ja
ihmistuntemuksen opettelua.
Lohdutuksena
sanana tulevaisuuden johtajalle, joka on vaipumassa näiden haasteiden edessä
epätoivon suohon: universaalissa mittakaavassa yksi johtaja voi tehdä vain oman
osansa maailman pelastamiseksi, ja että tekemisen ilon ja rentouden säilyttämiseksi
työssä saa olla myös hauskaa. Myös purjehtiminen ja puutarhanhoito on tärkeää!
Terveisin,
Ville, Laura, Jenni
Olli Ojala, Riina Antikainen, Ulla-Maija Liukko / SYKE
Tulevaisuuden johtajuus
vaatii monialaista monitaituruutta
Tulevaisuuden (ja jo nykyisenkin) tutkimuslaitoksen johtajahenkilön
tulee olla monitaituri ja multitaskaaja, joka kuitenkin pystyy keskittymään
yksilöön ja käsiteltävään asiaan, ja vain ja ainoastaan olennaisuuksiin. Pitää
hallita erilaiset sähköiset toimintaympäristöt, lukuisat salasanat ja tunnukset
sekä ohjelmistot. Pitää olla sosiaalisesti taitava, tunnistaa eri ihmistyypit
ja ohjata sekä johtaa heitä yksilöinä ja ryhmänä antaa koko aika kaikkein
parastaan. Pitää pystyä ratkaisemaan ristiriitatilanteita sekä henkilöstön
välillä että asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Pitää olla kyvykäs seurustelemaan
potentiaalisten rahoittajien kanssa ja kirjoittamaan huippuluokan
tutkimusrahoitusanomuksia. Lisäksi pitää pystyä tuottamaan, tai ainakin
varmistamaan, että oma joukko tuottaa laadukkaita, korkeatasoisia ja uusia
tieteellisiä tuloksia, jotka kiinnostavat eri sidosryhmiä ja mediaa, ja
aikaansaavat yhteiskunnallista muutosta.
Melkoisia haasteita. Helposti itse kullakin herää vastustus,
turhautuminen ja pienuuden tunne: Mä en pysty tohon kaikkeen. Aivomme
sanovatkin useimmiten ensin ei kohdatessaan tällaisen valtavan kokonaisuuden.
Siksi Kirjatorilla Markku Lappalaisen kirjaan ”Miksi aivot sanovat ei” annettu
ohje ja harjoite tuntuvat relevanteilta tällaisen haasteen pilkkomiseen, kohtaamiseen
ja hallitsemiseen. Ohje on seuraava: ”Aseta
tavoitteita. Tavoitteilla on voimakas vaikutus käyttäytymiseemme ja
hyvinvointiimme. Tavoitteenasettelu on tehokas väline motivaation edistäjänä.
Tavoitteiden tulee olla realistisia ja haasteellisia ja asetettuja yhdessä
esimiehen kanssa. Tavoitteen pitää hyödyntää tekijää ja toiminnasta pitää saada
palautetta. Harjoite: Aseta
itsellesi pienempiä lyhyen aikavälin tavoitteita ja palauta ne mieleen
päivittäin. Pysy niiden mukaisessa työlistassa. Välitavoitteiden saavuttaminen
lisää motivaatiota yhdessä esimiehen kanssa laadittujen tavoitteiden
saavuttamiseen.”
Järjestelmällisen työskentelytavan ja tavoitteiden asettamisen
tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Työtehtävien tulviessa päälle vain
järjestelmällinen johtaja kykenee kanavoimaan alaistensa työt täysimääräisesti
yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Maarit Tyrkön kirja ’Tyttö ja nauhuri’
laittaa kuitenkin ajattelemaan, kuinka tärkeää on johtajan hyvä itsetunto ja
-tuntemus. Nämä ovat edellytyksiä tilanneherkkyydelle ja reaktiokyvylle.
Johtajan olisi säilytettävä tietty rentous työskentelyssään, mikä myös auttaa
verkostoitumisessa ja hyvien suhteiden ylläpidossa. Liiallinen jäykkyys ja
käytännöistä kiinni pitäminen on omiaan kuihduttamaan nämä. Paljon vaaditaan
siis nykypäivän johtajalta.
Matti Alahuhta tiivistää kirjassaan ”Johtajuus; kirkas
suunta ja ihmisten voima” tärkeimmiksi työelämän mittareiksi henkilöstön tyytyväisyyden
ja asiakkaiden tyytyväisyyden. Johtajalta vaaditaan kykyä kuunnella sekä omaa
henkilöstöä, että asiakkaiden toiveita ja tarpeita, jotta toivottavaan
tulokseen päästäisiin. Hän puhuu myös ihmisten ja vireen johtamisesta. Hyvän ja
terveen työpaikkakulttuurin pohjalle on mahdollista rakentaa hyvä ilmapiiri. Luottamuksen
ilmapiirissä negatiivisuus ja tarpeeton pohdiskelu ei syö energiaa. Ihmiset
uskaltavat ottaa riskejä ja kokeilla rajojaan ja he saavat enemmän aikaan. Tämä
sama on pätenyt ennen samalla tavalla kuin tulevaisuudessakin, johtajalta
vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja ja silmää. Saattaa olla, että henkilöstön
ja asiakkaiden kanssa taituroinnin merkitys korostuvat tulevaisuudessa, kun
toimintaympäristöt muuttuvat ja monipuolistuvat ja moniosaamista vaaditaan niin
johtajilta kuin henkilöstöltäkin. Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon
aivan toisella tavalla kuin ennen, Alahuhta pitää fyysisen läsnäolon merkitystä
yhä suurena.
Kun henkisten ominaisuuksien kehittämisessä rajat tulevat
ennemmin tai myöhemmin vastaan, kääntyy nykypäivän johtajan katse teknisten
apuvälineiden suuntaan. Hyvin toimiessaan näistä voisi saada apua työtaakan
keventämiseen, aikaa rentoudelle ja oleelliseen keskittymiseen. Helpotusta
työtaakkaan on luonnollista, ja ehkä järkevääkin, lähteä hakemaan sylttytehtaan
suunnalta. Työskentelyä helpottamaan tarkoitetut apuvälineet ovat yksi
keskeisimmistä syistä työmäärän ja -tahdin kasvamiselle. Työvälineet, jotka
ensin helpottivat työntekoa ja säästivät aikaa, ovat nyt itse ongelman ytimessä.
Mika Karjalainen:
Operaatio Elop, Topi Laamanen: Mahdoton menestys, Eija Honkavaara: Upeaa työtä
Hyvä johtajuus luo
kestävää menestystä ja hyvinvointia tukemalla kutsumusta sekä jatkuvaa
kehittymistä ja uudistumista
Joskus voi menestyä
hyvällä tuurilla, tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan. Karkeasti yleistäen
näin syntyi myös Nokian matkapuhelimien menestystarina. Kuitenkin kestävä
menestys vaatii jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja oikeita valintoja,
joiden puutteeseen osaltaan Nokian matkapuhelintuotannon myös romahti.
Nokia oli 90-luvulla
nuorien johtajien yritys. Siitä tuli nopeasti Suomen mittakaavassa
ennennäkemättömän globaali yritys kuluttajamarkkinoille. Suomesta oli totuttu
viemään ulkomaille paperikoneita ja muita suurteollisuuden tuotteita. Sen
sijaan kuluttajamarkkinoille suunnattuja tuotteita Suomesta ei suuressa
mittakaavassa oltu ulkomaille viety. Globaali markkina on aivan erilainen
pelikenttä kuin kotimarkkina. Nokian nuoret johtajat joutuivat muuttamaan
ajattelunsa globaaliksi ja markkinointihenkisemmäksi. Globaali markkina ja
erittäin nopea teknologiakehitys myös tuhosivat Nokian matkapuhelintuotannon
2010-luvulle mennessä. Samojen asioiden kanssa joutuu tekemisiin myös tulevaisuuden
johtaja. Internet on luonut globaalit markkinat lähes kaikille tuotteille,
teknologiakehitys vain nopeutuu ja ihmisten tavat toimia muuttuvat nopeasti.
Nämä asiat vaikuttavat myös työn tekemisen tapoihin: Tarvitaan jatkuvaa
kehittymistä ja uudistumista.
Työntekijöiden
hyvinvointi ja työmotivaatio nousevat tärkeään asemaan tulevaisuuden jatkuvaa
uudistumista ja kehittymistä vaativassa ympäristössä. Kutsumuksellista työtä
tekevät selviytyvät 16% paremmin työtehtävistään kuin ei-kutsumuksellista työtä
tekevät, ovat huomattavasti sitoutuneempia työhönsä, sekä sairastavat vähemmän.
Kutsumusammatissaan olevat, intohimoisesti positiivisessa vapaus-virtaus-vastuu
kierteessä työskentelevät työntekijät olisivat varmasti tärkeä suomalaisen työn
kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla. Kutsumuksen löytäminen vaatii panostusta
ihmisen elämän kaikissa vaiheissa, ennen kouluikää, koulussa, opiskelun aikana,
sekä kaikissa työuran vaiheissa aina eläköitymiseen asti. Kutsumuksen
johtamisesta myös muodostuu yksi tärkeä työkalu tulevaisuuden johtajan pakkiin.
Johtajuudella sanana
tarkoitetaan yleensä ihmisten johtamista, erona ”johtamisesta”, joka taas
perinteisesti tarkoittaa hallinnollisempaa johtamista. Tulevaisuuden
johtajuutta leimaavat jatkuva muutos, muuttuva teknologia, globaali
toimintakenttä ja diginatiivien tulo työmarkkinoille.
Miten johtaja voi tukea
jatkuvaa kehitystä ja uudistautumista organisaatiossaan?
Keinoja:
-jatkuva henkilöstön
vaihtuvuus
-pieniä ketteriä
tutkimus/kehitystiimejä, joilla vapausasteita
-kova sisäinen tiimien
välinen kilpailu ja palkitseminen
-mieluummin bottom-up kuin top-down
-kansainvälistymisen
tukeminen
-kevyt projektihallinto,
byrokratian vähentäminen
-kutsumuksen johtaminen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)