Mikan käyttämät slidet löytyvät kokonaisuudessaan Trellosta!
Verkosta löytyy yhteisöjä joissa 3500 ihmistä verkosoitunut ja tavoitteena on kehittää uusi Saab. Erikoista on, että itse Saab ei ole millään tavoin projektissa mukana. Tämä kuvastaa uutta ajankuvaa. Missä tulee olla mukana ja missä ei? Millaiset uudet verkostot haastavat sinua? Mitkä verkostot haastaa menemään uuteen suuntaan?
Pystytäänkö verkostoja ylipäätään johtamaan nykyään?
Millaisia odotuksia tälle päivälle?
- Haastamista
- Konkreettisia työkaluja
Uudessa maailmassa ei kysytä, kenen kanssa tietoa jaetaan ja käytetään. Avoin tiedonjako lähes kaikilla toimialoilla on nykypäivää.
Verkostoituminen kaiken kaikkiaan on aina hyvä asia, mutta olemmeko verkostoituneet kaikkien oikeiden ihmisten kanssa? Myös asiakkaiden, rahoittajien, käyttäjien ja muidenkin osallisten kanssa joita emme ennen ole ajatelleet omaan verkostoomme.
Käyttäjällä on lukuisia rooleja joissa hän voi toimia esimerkiksi tuotekehityksen saralla.
Suhdejohtamisen suunnat
Samanlainen suhdejohtaminen täytyisi toimia kaikkien eri suhteiden välillä.
Uusi toimintajärjestys. Asiakkaat tulevat entistä enemmän kiinni yrityksen kehittämiseen koko prosessin matkalle. Kuinka aikaisessa vaiheessa esim. käyttäjien ääni kuuluu kehityshankkeissa ja miten haluamme sen tapahtuvan? Jos otamme käyttäjät alussa mukaan, saamme parempia ideoita jotka ovat kuitenkin vaikeampia toteuttaa. Lähempänä prosessia olevat asiantuntijat synnyttävät usein helpommin toteutettavia, mutta ei niin innovatiivisia ideoita. Ketkä siis ovat verkostoissamme mukana ja miten he haastavat meitä?
Asiakaslähtöisyys
Mitä ajattelemme organisaation perustehtävän kautta asiakaslähtöisyydestä? Mitä tarkoitamme sitä? Miten se näkyy käytännössä toiminnassamme? Haluammeko olla käyttäjälähtöisiä vai käyttäjäkeskeisiä toimijoita?
Tutkimusmaailmassa rahoittajat määrää täysin sen mitä nykyään tutkitaan. Rahoittajat ovat taas taustalla tutkineet käyttäjien tarpeita ennen rahoituspäätöksen tekemistä.
Perustutkimuksen määrä on vähentynyt Suomessa radikaalisti. Sitä tehdään nykyään erittäin vähän aikaisempaan verrattuna ja juuri sen vuoksi verkostojen rakentaminen on uusissa rahoittajalähtöisissä tutkimuksissa entistäkin tärkeämpää.
Miten pääsemme eroon turhista verkostoista?
Se miten segmentoit, ei ole olennaista, vaan se, että kaikki organisaatiossa segmentoivat asiakkaat samalla tavalla. Minkälaiset kumppanit ovat nyt tärkeitä ja minkälaiset ovat tulevaisuudessa? -- kumppanit ovat niitä joiden tarpeet tulisi hoitaa mahdollisimman kevyesti. ++ merkkiset ovat tärkeitä nyt ja merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Mutta miten tunnistan ne asiakkaat joita pitäisi kohdella paremmin kuin mihin heidän nykyinen tärkeys ja koko antaa aihetta? Kuinka tunnistamme nousevat asiakkaat? Tasajako ei ole taktiikkaa. Kaikille asiakkaille tai kumppaneille ei tule olla samanlaisia palveluita. Kaikki eivät halua samanlaisia palveluita. Eviran näkökulmasta taulukko voidaan jakaa eri segmentteihin taas vaikka kasvien vaarallisuuden kannalta. Yhtä kaikki, jokaisessa organisaatiossa jokaisen työntekijän on tunnistettava millaisia palveluita kenellekin asiakkaalle tarjotaan. Luokittelulla voimme tehostaa omaa toimintaamme. Yhdessä määrittelemällä ja yhteisillä kriteereillä määrittelemällä ymmärrämme miten kenenkin asiakkaan kanssa tulee toimia.
Verkostonäkökulmasta meidän täytyy miettiä haluammeko rakentaa yhden yhteydenottopisteen kaikkia varten. Tuhoaako se nykyisiä asiakkuuksia vai antaako se syntypohjaa uusille?
Tarvitseeko kaikkien kanssa pyrkiä rakentamaan yhteistyömallia mistä syntyy pitkä asiakkuus, vai kohtelemmeko joitakin asiakkaita vain yksittäisinä asiakkaina?
Kumppanuussuhteiden perusajatus
Innostus - luottamus - sitoutuminen
Kumppanuussuhteiden perustavaa laatua oleva ajatus on se, että kumppaneiden välillä on kiinnostus. Myyjän kiinnostus asiakasta kohtaan ei riitä jos asiakkuus ei ole kiinnostunut myyjästä. Samoin verkostoissa. Miten saamme kiinnostuksen syntymään? On synnytettävä jotain yhteistä tekemistä, jotta kiinnostus ja luottamus saadaan syntymään.
Verkostorakentamisen työkalujen ensimmäinen porras on valita ne kenen kanssa haluamme toimia. Sitten on rakennettava toimintaa joka herättää ne toimijat kiinnostumaan meistä. Sama pätee esimiestyössä. Kumppanuutta rakentaessa on oltava kiinnostunut ja hankkia riittävä määrä tietoa. Hae tietoa vaikka organisaatiosta, jotta voit osoittaa asiantuntemusta ja kiinnostusta toimintaa kohtaan. Suomalaiseen mentaliteettiin ei taas sovi uteliaisuus, joten älä kaivele liikaa tietoa yksittäisestä ihmisestä. Älä stalkkaa!
Luottamuksen synnyttäminen vaatii aikaa ja yhdessä tekemistä. Se ei synny ensitapaamisella, vaan yhteisten kokemusten kautta.
Kuka omistaa kumppanit? Sinä itse vai organisaatio? Pääsääntöisesti työtehtävissä kontaktit ovat organisaation omaisuutta.
Kuka tekee arvioinnin kumppanuuden laadusta?
- Jos kriteerit on selkeitä ja tarkkoja, voi jokainen tehdä itse arvioinnin omien asiakkaiden kanssa. Oman työn ohjaamisen näkökulmasta kriteereiden on ohjattava myös yksittäistä henkilöä.
Paljonko asiakaskannan läpikäyntiin vie aikaa?
- Huolellinen kriteeristön soveltaminen ja asiakkuuksien perkaaminen voi olla jopa vuosien projekti kokonaisuudessaan.
Segmentoinnin määritelmät uusien kumppanuuksien kanssa ovat vasta arvauksia. Kumppaneiden valinnassa ei kuitenkaan saa olla liikaa kriteereitä, jotta segmentointi olisi riittävän yksinkertaista.
Verkostot muutoksessa
- Voimmeko oikeasti rakentaa verkostoja joissa meillä on määräysvalta, jos emme tiedä kaikkia verkoston jäsenten motiiveja ja tavoitteita? Esim. E-Corolla- hankkeessa oli mielenkiintoista, että kaikilla oli sama tavoite saada auto valmiiksi, mutta kaikki olivat eri motiiveilla liikkeellä. Yksi halusi pelastaa maailmaa, yksi halusi jäädä historiaan, yksi vastusti autoteollisuuden määräysvaltaa ja yksi halusi vain perehtyä tekniikkaa.
Miksi olet verkostoissa?
- Kilpailukyky
- Yhteinen päämäärä. Verkoston partnerit ovat sellaisia, että yksin kukaan toimija ei pääsisi päämäärään. Jos et ole mukana, olet ulkona.
- Määrätty verkosto. Kaikki ovat velvollisia olemaan verkostossa mukana. Hyötynä mahdollisuus töiden ja resurssien jakoon.
- Vaikutusmahdollisuuksien parantaminen
- Osaamisen hankkiminen
- Tiedonjako
- Projektit/rahoitus
- Uudet näkökulmat
Kuka pohtii ja määrää missä verkostoissa olemme mukana organisaationa ja missä meidän tulisi olla jatkossa? Mistä verkostoista taas pitäisi poistua? Millainen vaikutus verkostoista poistumisella on organisaatiolle?
Kumppanuuksia tai asiakkuuksia ei voi testamentata. Jokaisen on luotava kumppanuus itse ja omilla tavoillaan.
Kehittämisverkostot
Kuka johtaa verkostoa? Onko yksi keskellä ja johtaa kaikkia muita? Miten tieto liikkuu tälläisessä rakenteessa?
- Verkosto on oltava luotuna valmiiksi. Silloin kun löytyy tarve, yksi toimijoista aktivoi passiivisen verkoston toteuttamaan jotain tiettyä toimenpidettä.
Mitä verkostojen johtamisessa johdetaan?
- Tavoitetta ja informaatiovirtaa
- Suhteita
- Resurssien jakoa
Tarvitseeko verkostolla olla tavoitetta? Joidenkin verkostojen tehtävänä on vain katsella mitä verkoston sisällä tapahtuu. Helpointa on ymmärtää verkostoja jotka rakentuvat esim. rahoituksen ympärille.
Minkälaisessa verkostossa pitää olla mukana tietämättä onko siitä konkreettista hyötyä.
- Kaikki verkostot voivat olla hyödyllisiä. Jopa vaarallisia.
- Teologiasta avaruustieteisiin. Kuviot voivat olla erittäin ennustamattomia
Verkostojen johtamista on monenlaisilla tasoilla. Esim. projektijohtaja tai hankejohtaja voi johtaa tomintaa verkoston avulla.
Verkostoihin pääsemiseksi vaaditaan:
- Vankkaa osaamista
- Näkyvyyttä verkostossa
- Luotettavuutta
- Oma raha/resurssit
- Moniuskollisuus, valikoiva lojaalisuus. Päätetään missä verkostoissa ollaan aktiivisena ja missä ei.
Välillä on hyvä tutustua uusiin verkostoihin ja havainnoida muuta maailmaa verkostojen näkökulmasta. Haastammeko omaa toimintaamme ja itseämme riittävästi?
Innovaatiotoiminnan resepti
- Mitä enemmän porukkaa saadaan mukaan, sitä parempia tuloksia saamme aikaiseksi
- Mitä enemmän osallistujia, sitä enemmän vaihtoehtoja ja sitä enemmän ratkaisuja lopputuloksen synnyttämiseksi.
Löydämmeko verkostot intohimon perusteella? Hakeudummeko havaitsemamme intohimon perusteella joidenkin verkostojen piiriin?
Verkostojen tavoitteita
- Millaisia verkostoja teillä on sisäisen toiminnan kehittämiseen?
- Onko kaikkiin verkostoihin kuuluminen perusteluta jos ne esim. syövät reilusti resursseja?
Mitä on verkostojen johtaminen?
Kontaktien jatkuvaa ja suunnitelmallista
- Analysointia
- Priorisointia
- Ylläpitoa
- Hallintaa
- Saattohoitoa
Missä uusissa verkostoissa pitäisi olla paikalla?
Uusien menetelmien kehittämisessä
- Big data
- Dna- perusteiset tekniikat
- Uudet satelliittitekniikat
Tuotteistaminen
- Datan hyödyntäjät
- Knowhown hyödyntäjät
Mistä verkostosta pitää luopua?
- Alhaisen hyötysuhteen verkostot. jotka vie liikaa aikaa
- "Parasta ennen"- päivä lähellä. Verkoston tehtävä on tehty, tai se on jäänyt ajastaan jälkeen. Ei voida jatkaa samalla rakenteella, joten on suunnattava resurssit tulevaisuuteen
- Epäreilusti toimiva verkosto tai jähnäävä yhteistyö verkostossa
- Epäyhteensopiva ambitiotaso. Heitot laatutasoissa tai laatutasojen jatkuvat radikaalit erot
Mitä työkaluja verkostojohtamiseen tarvitaan?
- Sovittu sähköinen ympäristö, joka sisältää kaiken => työpöytä,kalenterit, tiedot (dokumentit) kokoustilat yms.
- Verkostojohtamisen toimintamalli. Kenelle,mitä miten?
- Organisaation verkostosuunnitelma
Mitä jäi mieleen?
- Ei ole selkeää vastausta ollaanko asiakaslähtöisiä vai ei
- Omien verkostojen hahmottamista ja jäsentelyä
- Systemaattisuutta verkostojen kanssa toimimiseen
- Verkostojen hallinnan systemaattisia välineitä
- Verkostojen lokeroinnin vaikeus
- Outcome- kaava. Jokainen arvo voi olla 0,1, 1, tai 10.
- Eväitä kehitysprojektiin
- Verkostojen moninaisuus
- Miten valvonta suhteutetaan asiakasjaotteluun
- Roolin muuttuminen lainsäädännön muutosten myötä. Miten vaikuttaa verkostoihin ja rooliin?
- Kiinnostuksen herättäminen ja luottamuksen synnyttäminen
- Asiakaslähtöisyys eri tuotantoprosessien välillä
- Kumppanuuksien omistaminen ja omistussuhteet
- Millaisella kysymyksenasettelulla luodaan kumppanuussuunnitelmat?
- Miten verkostoasiakkaat tuovat odotteet esille, jotta on mahdollista uudistaa viranomaisasioita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti