Ennakkotehtävät

Ennen lehmonkärjen starttijaksoa tehtävänäsi on kaksi ennakkotehtävää. Tehtävät liittyvät muuttuvaan maailmaan, digitalisoitumiseen, uudenlaiseen johtajuuteen ja vuorovaikutuksen kenttiin. Vastaaminen tapahtuu avoimelle kirjoitusalustalle ja blogiin. Jätämme perinteiset palautusmenetelmät taaksemme.

Lue valitsemasi artikkeli ja pohdi miten maailman muutokset ovat vaikuttaneet, tai vakuttavat omaan johtajuuteesi. Millaisia muutoksia työympäristössäsi on tapahtunut työnteon tavan muuttuessa ja maailman digitalisoituessa? Kirjoita alta löytyvään kirjoitusalustaan nimesi, artikkelin nimi ja ajatuksesi vaikutuksista. Erillistä tallennusta ei tarvita, voit sulkea välilehden tai selaimen ollessasi valmis.

Tästä klikkaamalla pääset vastaamaan 1. tehtävään.

 Klikkaamalla artikkeliin

 Klikkaamalla artikkeliin

 Klikkaamalla artikkeliin

Klikkaamalla artikkeliin


Tehtävä 2.

Tutustu alta löytyvään Tony Dunderfeltin henkilökemia- testiin.

Lue testi, testaa värisi ja kirjoita se sivun alalaidasta löytyvään kommenttikenttään.

Kiitos!

 

Jetissä voidaan olla erilaisissa rooleissa ja tarkoituksena on sekoittaa ajatteluaan muiden organisaatioiden kanssa.

Strategiaa hahmotellaan oman organisaation kannalta. MML ja Luke ovat fuusio-organisaatioita. Kun strategiaa lähdetään miettimään, on ajateltava mikä ontoimintaympäristömme ja toimintamme tarkoitus.

Minkälaisia muutostrendejä tunnistetaan mitkä vaikuttavat organisaatioihin ja sitä myötä johtamiseen? Mitä on ne paineet mitä ulkopuolelta tulee ja miten ne vaikuttaa?

- Suurin ulkopuolinen tekijä budjetti ja kilpailuraha. Peli kovenee koko ajan

- Hallituksen kärkihankkeen nimeäminen. Auttaa suuntaamaan tutkimusta tarpeellisille aloille, mutta rajoittaa joitakin tutkimuksia. Kärkihanke synnyttää mm. kokeiluja ja vientiä. Tarvitaan perustutkimusta mikä toimii ajurina, mutta ongelmien ilmentämistä ja reagointia tarvitaan myös, jotta voidaan kehittää esimerkiksi riskinhallintaa.

- Tehdään enimmäkseen sitä mitä rahoittajat haluaa nykyään.

- IT- ja digitalisaation tuomat haasteet. Ollaanko valmiita? Haasteena tekniikan toimivuus ja toimitilaratkaisut.

- Asiantuntija ei sitoudu mihinkään jos hän ei itse pääse vaikuttamaan asiaan.

- Digitalisaatio on suurimmilta osin toimintatapojen muutoksia. Ensin tulee miettiä miten halutaan muuttua ja sitten etsitään tekniset ratkaisut. Digitalisaatio on monesti ongelmallista, mutta se on ehdottomasti nähtävänä myös mahdollisuutena.

- Isot trendit kuten maahanmuutto ja väestön vanheneminen. Eviran osalta mm. ruokakulttuurin muutokset.

- Ilmastonmuutos. Tutkimustieto on nyt merkitysellisempää kuin aiemmin.

- Nopeus kiihtyy kaikissa asioissa. Asiat tapahtuvat entistä nopeampaan tahtiin.

- Viestintämaailman muutos. Tapa viestiä on muuttunut erilaiseksi

- Yhdessä tekeminen. Relevantit ongelmat ovat hyvin monitahoisia. Tulevaisuuden haasteissa ei pärjätä enää yksilösuorituksilla.

- Palvelut eri ikäisille.

- 10 vuoden aikana työyhteisöt muuttuvat täysin erilaisiksi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. 70% kuuluu suuriin ikäluokkiin ja 80- ja jälkeen syntyneitä on vain 30%. Y- sukupolvi ja tuleva Z- sukupolvi muuttuvat valtajoukoksi. Ennen 65 syntyneille on olennaista, että on sääntöjä ja järjestelmällisyyttä. On periaatteita joiden mukaan mennään. 65:stä eteenpäin kipuillaan maailmanjärjestyksen mukaisesti, vaikka vähän jo närästää. Y- sukupolvi ei enää toimi vanhojen normien mukaan. Se ei arvosta työtä työnä samalla tavalla kuin vanhemmat sukupolvet. Tämän murroksen myötä aseteissa ja toiminnassa tulee muuttumaan paljon asioita.

- Globalisaatiot tuomat haasteet

- Hallinnan menetys. Yritämme edelleen rakentaa perinteisen mallin organisaatioita, vaikka ne ovat ajasta jälkeenjääneitä. Maailma muuttuu hallinnan maailmasta virtausten maailmaksi.

- Monitieteellisyysvalmiuksien kasvu tuo lisää innovaatioita ja avaa silmiä.

- Avoimen tutkimusmaailman muutokset

- Ennakoinnin tarpeen ja ennakoimisen lisääntyminen. Hallitusohjelmassa huomataan hyvin miten on käytetty tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä ja pyritään toimimaan proaktiivisesti. Hyödynnämekö me saatua tietoa tehokkaasti? Emme juuri käytä tietoa hyväksemme ja edelleen ajaudumme reaktiiviseen toimintaan.

- Aiemmin ei olla tunnistettu strategista kyvykkyyttä. Moni nykypäivän ongelma olisi ollut ennakoitavissa, mutta ei ole ollut ymmärrystä ja taitoa priorisoida tälläisiä asioita, jotta ongelmien syntyyn oltaisiin voitu reagoida ajoissa.

- 

LUE HALLITUSOHJELMA!

Strategian hahmottamisen tärkeänä osa-alueena on pohdinta siitä mikä on perustehtävä. Miksi organisaatiomme on olemassa?

Roolit muuttuu

Sisäiset muutokset

- Moniammatillisuus

-  Resurssien uudelleenorganisointi

Keskeinen osa- alue strategiassa on miksi organisaatiomme on olemassa. Toinen keskeinen osa-alue on muutostuulet. Ne puhaltaa maailmassa missä toimimme. Meidän on opittava tunnistamaan oikeat virtaukset ja mentävä niiden mukana. Realistiset virtaukset on huomattava ja niiden mukaan on lähdettävä ajoissa. Mikä on tulevaisuudenkuvamme näiden virtausten keskellä?

Kun me perustehtävää tehden pyrimme tulevaisuudenkuvaamme, mitkä ovat strategiset valintamme ja keinomme joiden varassa aimme tulevaisuudenkuvamme saavuttaa?

Kuinka kirkkaana strategia näkyy omassa organisaatiossanne?

- Melko hatarasti.

- On herätty hieman myöhään muutoksiin. Realiteetteihin on herätty vasta viime hetkellä.

- Strategia on olemassa, mutta konkreettiset toimenpiteet sen toimeenpanoon on näkymättömiä.

Strategian tulee muuttua ja päivittyä tarpeen mukaan, mutta välillä on katsottava indikaattoreita ja ymmärrettävä trendejä, jotta voidaan toimia myös pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti.

Post- it lappu- hippa.