Elokuun kohtaamisemme aiheena on vuorovaikutus työyhteisössä. Perehdymme aiheeseen psykoterapeutti Mika Lindforsin kanssa Suomen Ympäristökeskuksen ylimmän kerroksen Tervapääsky- tilassa osoitteessa Mechelininkatu 34A 00251 Helsinki. Huikeat maisemat!
Mika aloittaa haastamalla tutkijoita toisten tutkijoiden tuloksilla: vuorovaikutus ei ole suomalaisten vahvuuksia ja esimerkiksi suomalaisilla työpaikoilla on Euroopan eniten työpaikkakiusaamista. Miten tätä voisi selittää? Nostamme ryhmässä esille perimän, kulttuurin, arvot, epävarmuuden, epäonnistumisen pelon. Vai olemmeko kuitenkin oikeastaan tosi vahvoja vuorovaikutuksessa. Meidän vuorovaikutuksessamme voidaan olla jopa hiljaa.
Mitä jos meillä onkin hyvä suomalainen vuorovaikutuksen kulttuuri, miten se näkyy? Hierarkia on olemassa, mutta organisaatiossa voidaan myös ohittaa viralliset hierakiatasot. Kuullaan kaikkia. Voi mennä avoimesti keskustelemaan. Patruunakin kuunteli aikoinaan työntekijöitään.
Missä meillä näkyy, että olemme jo seitsemännessä JET-kohtaamisessamme?
Huomio ankeuttajista innostajiin. What-you-see-is-what-you-get. Näetkö ankeutta vai mahdollisuuksia? Vuorovaikutuksessa kyse on suhteesta toiseen. Miten minä näen ja kuulen sen eron, joka tekee eron myös ankeuttajan kohdalla? Leimaammeko helposti ankeuttajan aina ankeuttajaksi ja suhtaudumme häneen aina sen mukaisesti. Vai pystymmekö antamaa hänellekin mahdollisuuden.
Miksi sinulle on tärkeää toimia näin? Kysymys on hyvin henkilökohtainen ja menee heti toisen arvoihin. Mitä itsellesi tärkeää sinä tällä toiminnallasi suojelet?
Millaisen roolin otamme keskustelussa? Asiantuntijan vai asian tuntijan? Pyrin olemaan itse reflektiivinen. Miksi minä näen asian niin kuin näen? Kunnioittava läsnäolo. Miten tällaisen keskustelun onnistuu viemään läpi silloin, kun itse ei ole puhumisen ja kohtaamisen ammattilainen? Hyvä konkreettinen esimerkki siitä, miten tuomme omat tarpeemme esille työpäivän aikana. Tässä tapauksessa jokainen tuo esille omat tarpeensa Mikan osaamisen hyödyntämiseksi.
Olemme erilaisia: ekstrovertit ja introvertit, visuaaliset, auditiiviset ja kinesteettiset, nopeat ja hitaammat, temperamentit on erilaisia jne. jne.
Esimerkiksi visuaaliset näkevät asiat kuvina, muodostavat nopeasti käsityksen asioista. Auditiivinen käyttää puhetta, kertoo kertomusta muodostaen käsitystään asiasta. Kinesteettinen tarvitsee tekemistä ja liikettä sisäistääkseen asian. Tällä on vahva yhteys myös oppimiseen.
Vuorovaikutus on suhde, myös suhde itseemme.
Sitä "rasittaa" usein myös olettamukset sekä itsestämme ja toisistamme.
Jakaessamme ideoita luomme kulttuuria. Ongelmat rakastavat analyysiä, mitä enemmän analysoimme, sitä enemmän meillä on ongelmia. Ratkaisut haluavat tulla toteutetuiksi.
Mikä on asiantuntijuutta
esimiestyössä? Vuorovaikutus. Saada ihmiset yhteen ja saada heidät vuorovaikuttamaan keskenään. Pystyä varioimaan omaa vuorovaikutustaan erilaisissa tilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa. Mahdollistaa muiden työn tekeminen ja siinä onnistuminen.
Monesti muutostilanteissa henkilöstölle päin viestitään usein vahvasti perustehtävään keskittymistä. Mitä jos perustehtävä ei olekaan kirkas? Ja vaikka perustehtävä olisikin kirkas, niin mitä se tarkoittaa toiminnassa? Perustehtävääkin voi katsoa hyvin monesta suunnasta.
EI / EN! Hyvässä vuorovaikutuksessa pyritään kohti jotakin, ei pois jostakin. Opettelun välineenä ongelmien lista ja sen kääntäminen tavoitteeksi.
-KO?/-KÖ? Haluatko kahvia? Miten sun oppimiseesi vaikuttaisi, jos saisit kahvia?
Todellisuuden tutkimisessa avoimet kysymykset ovat tehokas työväline. Saamme paljon enemmän tietoa todellisuudesta.
Hyvä tutkimisen kysymys on esimerkiksi se, mitä hyötyä sinulle on ...? Entä mitä haittaa...?
Jankuttaminen on toistuvasti pyytämättä annettu neuvo. Aika harva meistä on valmis ottamaan sen vastaan, vaikka neuvo olisi kuinka hyvä.
Millaisessa asemassa haluat esimiehenä olla?
Vuorovaikutuksessa on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on havaintoa ja mikä on tulkintaa.
Kaikki tunteet ovat aina loogisia ja oikeissa paikoissa! Ajatus johtaa tunteeseen ja tunne johtaa toimintaan. Tunteelle emme voi tehdä mitään, mutta ajatukselle voimme. Vuorovaikutuksen näkökulmasta olennaist on, mitä kuulemme ihmisten puhuvan, mitä ajatuksia meille siitä tulee.
Aktiivisessa kuuntelussa "sukelletaan" vedenpinnan alle. Tunnekuohussa emme kuule mitä toinen sanoo. Asia ei mene perille. Tunteiden kanssa ei voi vuoropuhella, mutta niitä voi kuunnella ja sanoittaa. Toiminnan tasolla: Kuuntele - anna viesti takaisin - kuuntele! Mitä ajattelen ihmisistä, joiden kanssa työskentelen?
Esimiestyön työkaluja: rohkeus, sitkeys, toisto!
Mitä viemme mukanamme omaan arkeemme?
- Pyydän alaisia sanomaan omin sanoin, mitä olemme sopineet.
- Mennään kohti asioita, ei pois asioista. En mene keskusteluissa negaatioon, vaan etsin sanat suunnan vaihtamiseen.
- Ajatus, että ihmisen toiminnassa on aina joku järki.
- Kysymys: miksi asia on sinulle tärkeä?
- Ajatus - tunne - toiminta -ketju omassa toiminnassa ja omissa reaktioissa
- Esimiehenä - Haluatko olla oikeassa vai auttaa ja mahdollistaa?
- Monologi vs. dialogi - milloin on minkäkin aika?
- Ajatukseen voimme vaikuttaa, tunteeseen ei
- Omien vuorovaikutuspiirteiden kanssa askartelu
- Vuorovaikutuksen tyylien huomiointi, eri tilanteissa eri tavalla
- Ongelmat tavoitteiksi
- Kysymyspatteristot
- Ymmärtämisen varmistaminen
- Avoimien kysymysten käyttö
- Tunnekuuntelu
- Ajatus tilanteen tutkimisesta ja tiedon keräämisestä
- Tunnekuohun alla ei pysty ajattelemaan, oma tai alainen
- Auditiiviset, visuaaliset ja kinesteettiset - miten voin käyttää näitä
- Roolien hyödyntäminen
- Kielen variointi
- Pois asioiden arvottamisesta. asiat vaan on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti